Nugetteja: The Nightcrawlers – The Little Black Egg

The Little Black Egg on öinen autotalliklassikko. Yhdelle hauraalle riffille perustuva kappale kahlaa vajaat kolme minuuttia saman teemoittelun seivästämänä, mutta kyse ei ole häiriötekijästä. Vokaaleissa on parhaaseen yömusiikkitapaan paljon pehmeyttä.
Lyriikoissa on tiettyä absurdia satumaisuutta, jota ei tällaisenaan kuule niinkään usein vuoden 1965 peruja olevalla amerikkalaisnugetilla: psykoottinen trippailu onnistutaan välttämään.
Floridan seudulla perustettu The Nightcrawlers iski kotiseuduillaan [...]

Nugetteja: The Beau Brummels – Laugh, Laugh

Hippikaupunkinakin tunnetusta San Franciscosta kotoisin ollut The Beau Brummels levytti Laugh, Laughin jokusen vuoden ennen hippien nousua. Singlen julkaisu tapahtui joulukuussa 1964.
Surullisella huuliharpulla alkava Laugh, Laugh jatkaa sittemmin kevytpoppiperinteillä, ja tuleepa jossain määrin mieleen samaiselta vuodelta peräisin oleva The Zombies -klassikko She’s Not There, joka oli rysähtänyt listoille vain muutamaa kuukautta aikaisemmin.
Toinen hyvin ilmeinen vaikute [...]

Nugetteja: The Remains – Why Do I Cry

Bostonissa – Charlesjoen likaisilla suistoilla – sohjosi mainion The Standellsin lisäksi lukemattomia muita yhtyeitä 60-luvun lopulla.
Armon vuonna 1965 levytti myös The Remains, jonka ensisinglen Why Do I Cry (3/1965) kynäili yhtyeen vokalistikitaristi Barry Tashian. Tällä kertaa brittivaikute ei ole niinkään The Yardbirds, vaan kappaleen voisi kuvitella esimerkiksi The Holliesin levyttämäksi.
Jos kappaleen lyriikoissa tyrmistynyt Tashian vaatii [...]

Nugetteja: The Seeds – Can’t Seem To Make You Mine

*Hrrwi* *paukati-pauk-pauk-pauk-pauk-pauk*
The Seedsin ensisingle on masentavaa kuunneltavaa. Matalin tanssiaskelin kulkeva kappale vetää vertoja The Outsidersille – joskin täysin vastakkaisista asetelmista: kertoja, tällä kertaa nimeltään Sky Saxon, laulaa elegiansa hyvin puristavasti. Miehen tuska on aistittavissa jokaisella sekunnilla.
Taustalla säestää Daryl Hooperin soittama sähköpiano, joka olikin yhtyeen suosiossa. Hooperin teemoittelu onkin omiaan lisäämään kappaleen raskasta pistävyyttä, joka soi [...]

Nugetteja: Kim Fowley – The Trip

Voimakkailla vokaaleilla varustettu The Trip oli veteraanituottaja Kim Fowleyn ensimmäisiä sooloiluviritelmiä. Kyse on tällä kertaa yksinkertaisen riffin päälle kasatusta vapaamuotoisemmasta runoilusta. Mihinkähän kappaleen nimi mahtaakaan viitata?
Lyriikat ovat käsittämättömän stereotyyppiset, toisaalta sen (ainakin) ajattelisi olevan täysi tarkoitus. Fowley oli kuitenkin verrattain varhain asioilla: vuoden 1965 lopulla levytetty The Trip on eräs ensimmäisistä suorista LSD-trippikuvauksista rockin historiassa.
Vain [...]

Nugetteja: The Shadows Of Knight – I’m Gonna Make You Mine

Yhden chicagolaisen autotallin seinissä oli vuonna 1966 ilmeisen paljon kaikupohjaa: toistamiseen nugettina esiintyy The Shadows Of Knight -yhtyeen single, ja voi turkanen kun se rämiseekin.
I’m Gonna Make You Mine vieraili Billboardin listoillakin sijalla 90. Listamenestys ei kuitenkaan ole kappaleen tärkein ansio, vaan se mukaan pakattu raskas räminä: kitaraintro on suoranaista musiikillista höyläämistä, ja kappaleen seksuaalisuus [...]

Rick Wright (1943-2008)

Tarunhohtoinen urkuri meni kuolemaan syövän kangistamana juurikin tänään (15.9.). Pink Floydissa musisoinut ja uraa luonut mies muistetaan parhaiten yhtyeen 70-luvun tekaisuista, mutta kuulkaas näitä:
Pink Floyd – It Would Be So Nice
Pink Floyd – Matilda Mother
Aamiais- ja happoismusiikkia äärimmäisillään.

Nugetteja: The Squires – Going All The Way

*tfsum-prläröm-plärä-plärä-pläröm*
Näin akustisesti alkaa The Squiresin vuoden 1966 single Going All The Way. Intro tuo jossain määrin mieleen aiemmin arvioidun The Turtlesin Outside Chancen teemoittelun, mutta kyse on ikään kuin eri asiayhteyden maininnasta.
Kyse on jokseenkin kevyemmän autotalliosaston tuotteesta, eikä esimerkiksi The Yardbirdsiä viljellä niinkään tiukkaotsaisesti. Vokalisti Mike Bouyea (huomaa yea!) kirkuu kylläkin riipivästi, mutta fokus on [...]

Nugetteja: The Outsiders – Time Won’t Let Me

The Outsiders soitti hieman keskivertonugettia tanssittavampaa ja soulahtavampaa rokkia. Clevelandilaisyhtyeen tammikuussa 1966 julkaistu single Time Won’t Let Me on myös täysi kymppi.
Tanssisalilta tuoksahtavalla rumpukompilla alkava kappale vetää sittemmin mukaan huomattavan vähäsäröisen kitaran ja vokaalien lisäksi trumpetin. Säkeistöjen päissä puhkuva trumpetisti Evan Vanguard tuo mukanaan tiettyä riemuisaa tanssiestottomuutta, jota koko kappale suorastaan henkiikin.
Time Won’t Let Me [...]

Nugetteja: Love – 7 And 7 Is

Love ei jäänyt yhden hitin ihmeeksi: yhtye oli huikeassa nosteessa jo ennen 7 And 7 Isin julkaisua vuoden 1966 puolivälissä.
Kappale alkaa kirjaimellisesti polkaisusta: Alban Pfistererin hurjat rummut taistelevat elintilasta särkevän kitaran kanssa jo introsta alkaen. Häivytyksetön ratkaisu toimii erinomaisesti, ja kyseessä on eräs suosikki-introistani.
Ensimmäisenä mustana hippinäkin tunnettu Arthur Lee sanoitti kappaleen. Kyse on jälleen kerran [...]