Nugetteja: Syndicate Of Sound – Little Girl
Blogaaminen jatkuu massiivisen yhdeksän päivän tauon jälkeen.
Laahaavaan (vihkonen käyttää adjektiivia ‘jangling’) kitarakoukkuun perustuva Little Girl tuo juurikin laahaavuudessaan mieleen Nightcrawlersin Little Black Eggin; hyvää yömusiikkiahan tämä on. Tämän lisäksi kappalerakenteissa on selviä yhtäläisyyksiä, sillä tarttuvasta riffistä ei pyritä pääsemään sen kummemmin eteenpäin kummassakaan tapauksessa.
Sanjoselainen Syndicate Of Sound aloitti instrumentaalisen rytmin ja bluesin soittamisella. Vuonna 1964 perustettu yhtye pääsi kiinni leivän syrjään voittamalla suuren bänditaiston vuonna 1965; palkintona oli levytyssopimus Del-Fillä. Varsinainen läpimurto tapahtui vuonna 1966 juurikin Little Girlillä, joka julkaistiin tosin eri levymerkillä (kahteenkin otteeseen muutaman kuukauden sisällä).
Larry Rayn kitarasta on aistittavissa sympatiaa, eikä vokalisti Don Baskinkaan kovin nurjalta mieheltä vaikuta. John Duckworthin rumpusetissä on erityisen hienoa jyskettä, sillä työskentelyssä soivat samaan aikaan sekä tietty jämäkkyys että asiaankuuluva rentouskin. Hienoa, loistavaa.
Little Girl muodostui varsinaiseksi murskahitiksi kesällä 1966. Parhaimmillaan listasijalla 8 piipahtanut single jäi kuitenkin yhtyeen ainoaksi varsinaiseksi menestystarinaksi, vaikka laatua kuulemma löytyikin. Yhtye on tiettävästi koossa edelleen jossain muodossaan, ja edelleen keikkoja kruunaamassa on sama reväytys 42 vuoden takaa – Little Girl.
